Sisääntulotaso, varakorkeus ja kynnys: mitä äänittäjän sanat tarkoittavat

Miksi äänittäjän sanat kannattaa oppia

Moni selostaja jättää äänityslaitteen ohjeet lukematta, koska sanat kuulostavat teknisiltä. Silti muutama käsite riittää, jotta et joudu arvaamaan, mitä mittari yrittää kertoa. Kun tiedät, mitä sisääntulotaso, varakorkeus ja säröytyminen tarkoittavat, osaat korjata ongelman jo ennen kuin painat nauhoituksen käyntiin.

Olen leikannut videoita pitkään, ja ääniraitojen vaivat ovat usein samoja. Nauhoitus on joko liian hiljainen, jolloin taustahälinä nousee esiin, tai liian kova, jolloin äänessä on särö, jota ei voi jälkeenpäin poistaa. Molemmat johtuvat yhdestä säädöstä, joka tehtiin äänityksen alussa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi sanat, jotka toistuvat mikrofonin asetuksista puhuttaessa. En kerro laitekohtaisia nappien paikkoja, koska ne vaihtelevat. Periaate pysyy samana, tekit äänityksen puhelimella tai erillisellä äänikortilla.

Hyvä lähtökohta on ajatella, että taso on kuin ämpäri. Liian vähän vettä ei riitä mihinkään, mutta ämpäri, joka valuu yli, on pilalla. Tavoite on täyttää se sopivasti ja jättää reunalle tilaa yllätyksille.

Sisääntulotaso eli gain

Sisääntulotaso, usein nimeltään gain, kertoo, kuinka voimakkaasti laite vahvistaa mikrofonista tulevan signaalin ennen tallennusta. Se ei ole sama asia kuin kuulokkeiden äänenvoimakkuus. Voit kuunnella hiljaa ja silti tallentaa liian kovaa, ja päinvastoin.

Säätäessäsi tasoa puhu juuri niin kuin aiot selostaa, älä tarkistusvalmiiksi hiljaisella äänellä. Lue ääneen kappale käsikirjoituksestasi samalla etäisyydellä mikrofonista, jolla aiot äänittää. Katso mittaria sillä aikaa, kun painotat tärkeimpiä sanoja, koska ne ovat kohdat, joissa taso nousee korkeimmalle.

Jos mittari hipoo huippua jo tavallisessa puheessa, laske gainia. Jos palkki liikkuu vain alimmalla viidenneksellä, nosta sitä vähän kerrallaan. Pienet muutokset riittävät, ja jokaisen jälkeen kannattaa puhua uusi koelause.

Muista, että gainin nostaminen vahvistaa myös huoneen huminan ja tietokoneen tuulettimen. Siksi mikrofonin sijoitus ja huoneen hiljaisuus kuuluvat samaan kokonaisuuteen eivätkä ole erillisiä asioita.

• Säädä taso oman puheesi mukaan, älä koelauseen mukaan
• Käytä samaa etäisyyttä kuin varsinaisessa äänityksessä
• Muuta säätöä pienin askelin ja testaa joka kerta

Varakorkeus eli headroom

Varakorkeus tarkoittaa tilaa, joka jää äänen ylimmän huipun ja mittarin ääriarvon väliin. Digitaalisessa tallennuksessa yläraja on ehdoton: mitä sen yli menee, katkeaa lopullisesti. Siksi kannattaa jättää reilusti tilaa, vaikka äänitys näyttäisi hiljaiselta.

Käytännön ohje on tähdätä siihen, että puheen voimakkaimmat kohdat osuvat mittarissa suunnilleen keskialueen yläpuolelle, mutta eivät lähelle yläreunaa. Näin innostunut lause tai äkillinen nauru ei riko otosta. Hiljaisemman äänen voi vahvistaa jälkikäteen ilman suurta haittaa, rikkoutunutta ei voi korjata.

Aloittelijat pelkäävät usein liian hiljaista nauhoitusta ja nostavat tason liian korkealle. Kokemus osoittaa päinvastaista: huolellisesti äänitetty, hieman hiljainen raita on leikkaajalle ilo, kun taas ylisäädetty raita pakottaa pyytämään uusinnan.

Varakorkeus on myös mielenrauhaa. Kun tiedät, että tilaa on, voit keskittyä lukemaan sujuvasti etkä vahtimaan mittaria jokaisen virkkeen jälkeen.

Säröytyminen eli clipping

Säröytyminen, englanniksi clipping, syntyy, kun signaali ylittää tallennuksen ylärajan ja aaltomuodon huiput leikkautuvat tasaisiksi. Kuulet sen karheana, rätisevänä tai pahimmillaan kaiuttimesta tulevana pärinänä juuri painokkaiden sanojen kohdalla.

Merkki on yleensä näkyvä: mittarin päässä syttyy punainen valo tai aaltomuodossa on tasaisia kattoja. Kun näet sen, älä jatka äänitystä toivoen, että se korjaantuu. Laske gainia, tarkista etäisyys mikrofoniin ja äänitä kappale uudestaan.

Myös puhetapa vaikuttaa. Plosiivit eli p- ja t-äänteet työntävät ilmaa suoraan kalvolle ja aiheuttavat lyhyitä piikkejä. Pop-suoja ja pieni sivuttaiskulma mikrofoniin nähden vähentävät niitä ilman että tasoa tarvitsee laskea liikaa.

Särö ei ole makuasia, jonka voi hyväksyä, jos sitä on vain vähän. Kuulija huomaa sen, vaikka ei osaisi nimetä syytä, ja se tekee selostuksesta väsyttävän kuunnella.

• Punainen merkkivalo tarkoittaa, että otos on uusittava
• Pop-suoja ja pieni kulma vähentävät p- ja t-äänteiden piikkejä
• Älä luota siihen, että särön voi korjata leikkausvaiheessa

Kaiku ja huoneen ääni

Kaiku tarkoittaa sitä, että ääni heijastuu seinistä takaisin mikrofoniin pienellä viiveellä. Tyhjä, kova huone kuulostaa kylpyhuoneelta, ja vaikka tason olisi säätänyt oikein, selostus tuntuu etäiseltä ja epäselvältä. Kaikua on vaikea poistaa jälkikäteen.

Helpoin korjaus on valita huone, jossa on pehmeitä pintoja: sohva, verhot, kirjahylly ja matto. Vaatekaapin ovet auki ja vaatteiden keskellä äänittäminen kuulostaa naurettavalta mutta toimii usein yllättävän hyvin. Peittele isot paljaat seinät huovalla tai paksulla peitolla.

Tarkista huone paukauttamalla käsiä yhteen ja kuuntelemalla, kuinka kauan ääni jää väreilemään. Jos kuulet selvän jälkikaiun, siirrä mikrofonia lähemmäs suuta ja kauemmas seinistä. Lyhyempi etäisyys parantaa suoran äänen osuutta kaikuun nähden.

Samalla tulee kuunnella taustaääniä: jääkaapin hurinaa, kadun liikennettä ja naapurin askelia. Sulje ovet, kytke laitteet pois ja valitse ajankohta, jolloin talossa on rauhallista.